SopuSavo luennolla 2.4.2003

Kuinka tuet ja kannustat, jos voimat eivät riitä?

ILO JA TOIVO ENNALTAEHKÄISEVÄT MASENNUKSEN

Masennus ei tule yllättäen, vaan sillä on esiasteita: häiriintynyt yöuni, lähimuistin menetys, työuupumus ja keskittymiskyvyn puute. Ellei oireisiin puututa riittävän ajoissa, on seurauksena vakava masennus, josta toipuminen voi olla hyvinkin pitkä ja monivaiheinen prosessi. Ennaltaehkäisyssä ja toipumisessa on avainasemassa omaisten ja muiden läheisten ihmisten tuki.

Mielenterveysongelmat koskettavat lähes jokaista, sillä tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen kärsii merkittävästä psyykkisestä sairaudesta. Pelkästään mielenterveydellisistä syistä on maassamme työkyvyttömyyseläkkeellä noin satatuhatta henkilöä. Jokaisen lähellä on kahdesta kolmeen omaista tai läheistä, joiden elämään sairaus vaikuttaa.

Masennus on yleisintä psyykkisesti sairaiden ihmisten omaisten keskuudessa. Riskitekijöitä ovat paitsi asuminen sairastuneen kanssa ja epätietoisuus tulevasta myös useissa tapauksissa heikko taloudellinen tilanne sekä yksinhuoltajuus ja yksin asuminen.

Terveydenhuollossa ollaan nyt tilanteessa, että sairaalahoitojaksot ovat aiempaa lyhempiä ja että avohuoltopalvelujen tarve kasvaa vuosi vuodelta. Nykyiset avohoitopalvelut eivät kuitenkaan riitä palvelemaan kaikkia niitä tarvitsevia, etenkään niin sanottuja mielenterveyskuntoutujia. Tämä vastaavasti lisää omaisten vastuuta entisestäänkin. Omaisten jaksamista edesauttavia Omaiset mielenterveystyön tukena -alueyhdistyksiä on perustettu maahamme useita. Itä-Suomeen, kolmen sairaanhoitopiirin alueelle tällainen alueyhdistys perustettiin kesäkuussa 1992, ja sen kotipaikka sijaitsee Kuopiossa.

Psyykkisesti sairaiden ihmisten ja heidän omaistensa tukemiseen keskitytään myös paikallisissa yhdistyksissä, kuten Juvalle hiljattain perustetussa Juvan mielenterveyskuntoutujat Ilonassa. Alue- ja paikallisyhdistyksen toiminnasta ja niiden ajamasta asiasta kiinnostuneiden kannattaa saapua tänään 2.4. iltakuudeksi Juvan kunnanviraston valtuustosaliin, jossa kirjailija Kari Siimes ja lääkäri Matti Rossi kertovat masennuksen ennaltaehkäisystä. Luento- ja keskusteluillan järjestelyihin osallistuvat myös paikallinen evankelisluterilainen seurakunta, kunta ja terveyskeskus. Tilaisuus on yleisölle maksuton, ja kahvitarjoilu alkaa kello 17.30.

Aarteenetsijöillä kohtalokas tulevaisuus

Kirjailija Kari Siimeksellä on omakohtaisia kokemuksia Juvan teemaillassa käsiteltävästä aiheesta, sillä hän on itse läpikäynyt vakavan masennuksen SSRI-lääkekierteineen ja toipunut siitä. Sairaus hänen kohdallaan kesti yli kolme vuotta. Siimes on kirjoittanut aihepiiristä kaksi romaania ja kolme masennusopasta sekä luennoinut aiheesta vuodesta 1999 lähtien. Piakkoin ilmestyvä kirja on nimeltään SSRI - onnenpilleri vai aikapommi?

Kari Siimes ei mielellään kertaile masennuskokemuksia, vaan hän keskittyy iloisempiin asioihin, kuten ennaltaehkäisyyn. Asiat hän tuo julki muun muassa värikkäästi kuvitetuilla kalvoilla sillä perusteella, että värit luovat positiivista henkeä ja iloa arjen harmauteenkin.

Kirjailija ihannoi muun muassa sateenkaarta, jonka värit tuovat esiin elämän positiiviset puolet sekä tavan elää mielekästä ja tasapainoista elämää. Valitettavan monet ihmiset vain havittelevat pääsyä sateenkaaren alkupäähän saadakseen omakseen siellä olevan kulta-aarteen. Nuo lopulta epäonnistuvat ja todennäköisesti masennukseen sairastuvat aarteenetsijät hän jakaa kahteen ryhmään: osa on valmis epäinhimillisiin ponnisteluihin valtavilla työmäärillä, ja osa toimii häikäilemättömästi toisten ihmisten kustannuksella.

Kari Siimes uskoo vakaasti siihen, että masennuksen voi välttää opiskelemalla vastoinkäymisten ylittämistä ja positiivisuuden löytämistä. Muina lääkkeinä hän mainitsee kiireettömän elämänasenteen, läheisten huomioimisen sekä taidon höllätä ja lähteä liikkumaan luontoon. Ennaltaehkäisyssä kehomme tärkein osa on aivot, jotka pysyvät kunnossa ajatusjumpalla. Aivot tarvitsevat askartelua, mutta ne tarvitsevat myös vapaapäiviä.

- Yksi selkeimmistä masennuksen oireista on häiriintynyt yöuni, samoin keskittymiskyvyn puute. Kukaan ei kestä pitkään, jos uni häiriintyy. Tähän unilääkkeet ovat vain ensiapu: kun ihminen on häiriintynyt, tulevat painajaiset.

- Stressi ja menetykset nakertavat pohjaa masennukselle, samoin pelkotilat. Oma osuutensa masennuksen kehittymiseen on perintötekijöissä ja luonteenpiirteissä. Asiaa pahentavat työnarkomania ja voimakas itsekritiikki, mitkä ovat masennukseen taipuvalle, sitkeälle ja ajattelevalle ihmiselle ominaisia, Kari Siimes toteaa.

Masennukseen vaipuneella on parantuessaan edessään uusi elämä. Mutta ennen kuin hän pääsee lähellekään uuden elämän portteja, on hänen tehtävä ratkaiseva päätös: haluan parantua.