| |

18.1.2006
Herätys Duracell-pupuille
Raili Räsänen
Stressioireet kannattaa ottaa
vakavasti, tietää kuopiolainen Kari Siimes. Hän koki loppuunpalamisen
yhdeksän vuotta sitten raskaimman tien kautta. Toipuminen oli hidasta,
mutta perhe, ystävät ja oikea hoito auttoivat kiinni uuden elämän
alkuun. Siimes on sen jälkeen luennoinut ja kirjoittanut viisi
mielenterveysaiheista kirjaa. Uusimman teoksensa Siimes kirjoitti
pelastusrenkaaksi stressin hallintaan.
– Toivottavasti voisin antaa herätyksen niille
Duracell-pupuille, jotka luulevat kestävänsä kiirettä ja ylitöitä
loputtomiin. Jos ylettömään stressiin ei enää itse älyä puuttua, joku
muu kyllä lopulta puuttuu.
Usein ylityöllistetty ihminen on ahkera työnarkomaani, joka
ei osaa kieltäytyä uusista tehtävistä. Hän haluaa
miellyttää muita, varsinkin esimiestään. Valtava työtaakka tuo lisäksi
joillekin korvaamattomuuden tunteen.
Siimes neuvoo kaikkia työuupumuksesta kärsiviä keskeyttämään
putken, kun vielä itse siihen pystyy. Kiire ja
stressi kuuluvat elämään, mutta jos ne ovat jatkuvia ja ahdistavia,
yhtälö on liikaa.
– Ihmiset sanovat usein, että eivät voi kieltäytyä
lisätöistä, koska siitä voi seurata potkut. Tosiasiassa aika moni
esimies ymmärtäisi, kun väsymyksestään kertoisi suoraan. Olen aina
kysynyt, onko tilanne parempi jos olet palanut loppuun, itsetuntosi on
nollassa ja sinut potkaistaan silti lopulta pois töistä.
Siimes poltti itsensä
totaalisesti loppuun vuonna 1996. Viimeisessä vaiheessa hän oli yrittäjä
ja teki töitä vuorotta. Sinänsä hyvät luonteenpiirteet ahkeruus ja
tunnollisuus löivät yli, ja työstä tuli Siimekselle elämän sisältö.
Viimein stressiä oli niin paljon, että Siimekseltä hävisi
keskittymiskyky. Siimes ei myöskään saanut enää nukuttua, eivätkä työt
pysyneet hallinnassa. Seurauksena oli virheitä, moitteita ja lopulta
potkut.
– Aluksi olin todella vihainen, mutta nyt olen
irtisanomisesta iloinen. En olisi itse siinä tilanteessa älynnyt lähteä.
En ollut saanut viikkoon nukutuksi, enkä tiennyt mikä kellonaika tai
viikonpäivä oli menossa.
Siimeksen vaimo oli kriittisellä hetkellä työmatkalla, mutta
hän oli jättänyt seinälle yksityisen psykiatrin puhelinnumeron. Vaimo
oli ennakoinut, että numeroa saatettaisiin tarvita.
Psykiatri määräsi Siimeksen sairaslomalle. Hän sanoi, että
Siimes oli stressannut itseään liian kauan. Siimes hakeutui KYSin
mielenterveyspoliklinikan avohoitopotilaaksi. Tie toipumiseen avautui
hoitosuhteessa Julkulan terapeutin kanssa.
Mielialalääkkeiden kanssa Siimes kehottaa olemaan varovainen.
Akuuttitilanteessa lääkkeistä on paljon apua, mutta loppuelämän aikana
niistä ehtii tulla runsaasti sivuvaikutuksia.
– Minulle serotoniinilääkitys toi todella pelottavat
painajaiset ja arkielämässä alkoi mennä välillä todella lujaa.
Ilmeisesti minulla oli uupumuksen takia jo ennestään serotoniinihormonin
ylituotantoa, jolloin tupla-annos oli ihan liikaa.
Heti, kun lääkitys lopetettiin, Siimeksen toipuminen alkoi –
vähitellen.
– Aloin ymmärtää, että minulla on itselleni haitallisia
luonteenpiirteitä. Tajusin, että minun täytyy itse tehdä jotain, muuttaa
vanhoja toimintamallejani.
Lopullisesti uusi elämä alkoi
RAYn rahoittamalla kuntoutuskurssilla Nokian Edenissä. Kurssi oli
tarkoitettu erityisesti liikuntaa harrastaville kuntoutujille.
Siihen saakka Siimes oli kuntoillutkin intohimoisesti.
Kilpailut Finlandia-hiihtoa myöten kuuluivat kuvioon.
– Nyt en enää etsi mitään kilpailua, vaan haen kuntoilusta
mielihyvän tunnetta. Jos liikunnan jälkeen on väsynyt, homma on taas
mennyt överiksi.
Siimes sanoo, että hän on aina ollut mustavalkea tyyppi, joko
kokonaan pilvissä tai ihan maassa. Jos hän jostakin innostuu, se on
kokonaisvaltaista.
Nyt hän on opetellut “nolla-ajattelua”. Kaikessa ei tarvitse
olla paras, eikä joka asiassa mukana.
– Uudessa elämässä olen löytänyt paljon uusia
mielenkiintoisia asioita. Pöytälaatikkokirjoittamista olin harrastanut
aina, mutta nyt aloin saada aikaan valmistakin.
Omakohtaiset kirjat ja luennot
mielenterveydestä lähtivät liikkeelle, kun Siimes asiantuntijaluennon
palautteessaan kaipasi uupumuksen kokeneiden tuntoja.
Erikoissairaanhoitaja Kaisa Haatainen soitti Siimekselle ja pyysi tätä
itseään estradille.
Hoitoalan ammattilaisten seminaarissa Helsingissä
luennoitsija Siimekselle satoi pyyntöjä kirjoitetusta materiaalista.
Haatainen oli jälleen apuna kustantamassa Siimeksen kirjaa oppilaitosten
ja yhdistysten tarpeisiin.
Myöhemmin Siimes kustansi kirjan vielä itsekin kovan kysynnän
vuoksi. Kirjoja on tullut seitsemän lisää, neljä muuta
mielenterveysaiheista ja kolme romaania.
– Ensimmäiset teokseni luetin hoitoalan ammatti-ihmisillä.
Kirjat ovat sellaisia, joita ihmiset lukevat hädissään. Silloin on
oltava tarkka sanomisissaan.
Kari Siimes luennoi stressin ja uupumuksen ehkäisystä tänään
keskiviikkona 18.1. kello 18 Kuopion kaupunginkirjaston luentosalissa.
Tilaisuudessa julkistetaan Siimeksen kirja Hulluja tulee puhaltamalla. |
|