Perjantaina 24. toukokuuta 2002

Kuva: Marjatta Hinkkala

  Kirjailija Kari Siimes luennoi Hämeenlinnassa masennuksen ehkäisystä ja voittamisesta. Hänet kutsui Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ja Mielenterveysyhdistys Hämi.

Masennuksen oireisiin pitää tarttua heti

Hämeenlinna, Marjatta Hinkkala

Masennus ei tule yllättäen, vaan sillä on esiasteita: häiriintynyt yöuni, lähimuistin menetys, työuupumus ja keskittymiskyvyn puute.

Masennuksen ehkäisystä Hämeenlinnassa luennoinut kirjailija Kari Siimes korostaa, että masennustilan kehittymiseen pitää tarttua heti oireiden ilmaannuttua. Jos kierteeseen ei puututa, se johtaa vakavaan masennukseen.

Siimes vakuuttaa, että asialle voivat masentunut itse ja läheiset ihmiset tehdä paljonkin.

Mitä voi tehdä

Ennakkoasenne on tärkeä. Jokainen voi opiskella vastoinkäymisten ylittämistä ja positiivisuuden löytämistä.

Olisi tärkeää saavuttaa kiireetön elämänasenne. Kiire ahdistaa ja pahentaa tilannetta, se aiheuttaa henkisiä ja fyysisiä kolhuja. Kun tulee ahdistuksen tunne, voi höllätä ja lähteä liikkumaan.

Itselleen voi hankkia mielihyvän tuntemuksia, esimerkiksi oman kunnon rajoissa luonnossa liikkumisesta ja mieluisista harrastuksista.

Kehomme tärkein osa, aivot pidetään kunnossa ajatusjumpalla. Aivot tarvitsevat askartelua, mutta ne tarvitsevat myös vapaapäiviä. Aivot työskentelevät varsinkin yöllä, jolloin päässä pyörii varsinainen ajatusruletti.

- Huomioi elämänmuutokset myös läheisessäsi. Ole läsnä ja auta masentunutta löytämään ja näkemään elämässään valoa, Siimes opastaa.

Pitkällinen prosessi

Vakavan masennuksen syöksykierteeseen joutuminen on pitkällinen prosessi, joka sisältää masennuksesta varoittelevia esiasteita.

Yksi selkeimmistä masennuksen oireista on häiriintynyt yöuni, samoin keskittymiskyvyn puute.

- Kukaan ei kestä pitkään, jos uni häiriintyy. Tähän unilääkkeet ovat vain ensiapu. Ja kun ihminen on häiriintynyt, tulevat painajaiset.

Stressi ja menetykset nakertavat pohjaa masennukselle, samoin pelkotilat. Oma osuutensa masennuksen kehittymiseen on perintötekijöissä ja luonteenpiirteissä. Asiaa pahentavat työnarkomania ja voimakas itsekritiikki, jotka ovat masennukseen taipuvalle, sitkeälle ja ajattelevalle ihmiselle ominaisia.

- Liikaa tehtäviä, liikaa virheitä, moitteita ja seurauksena on masennus, luettelee Siimes.

Ihmisen koko elämänhistorialla on merkitystä. Traumaattiset kokemukset ja elämänmuutokset herkistävät masennukselle. Samoin pelkotilat ja rangaistukset.

Kannattaa myös muistaa, että tietokone on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ihminen väsyy, mutta kone ei.

Paranemisen portaat

Masennuksen kaivoon pudonneella on edessään paranemisen portaiden nousemisen jälkeen uusi elämä.

Nousemiseen tarvitaan läheisten avun ohella myös ammattiauttajia, terapiaa ja ensi oireisiin myös lääkehoitoa.

- Ystävät ovat tärkeitä, tai vertaistukiryhmä. Jokainen tarvitsee varaventtiilin, Siimes luettelee.

- Piirrä, maalaa ja kirjoita, hän opastaa.

Hyväksi kuuntelijaksi Siimes mainitsee "päiväkirjan". Kirjoittamalla voi selvitellä unien kautta tulevia tunnevyöryjä ja sairaskertomustaan.

Siimes korostaa, että paranemisen edistyessä masentuneelle pitää kypsyä myös oma päätös: " Haluan parantua."

Kirjailija Kari Siimes on itse läpikäynyt vakavan masennuksen ja toipunut siitä. Hän on kirjoittanut aihepiiristä kaksi romaania ja kolme masennusopasta, sekä luennoinut aiheesta vuodesta 1999 lähtien.

 

.