ETELÄ-SAIMAA


Lokakuu 28 päivä 2003

  Masennuksen oireet
ovat tunnistettavia

 
 
SAARI
PÄIVI VENTO
Masentuneet ihmiset eivät ole luusereita. Erittäin tunnolliset,ahkerat, ylikiltit ja tunteellisetovat kaikkein herkempiä masentumaan.

– Harvoin kovikset ja laiskat siitä kärsivät, kirjailija Kari Siimestotesi maanantaina Saarella, jossa hän kertoi omista kokemuksistaan koko kansan teemapäivässä,jossa etsittiin iloa ja toivoa arkeen kertomalla, kuin kamasennusta voi ehkäistä.Siimeksen tarina on kovin tyypillinen. Hän työskenteli uransa huipulla markkinointijohtajana, kunnes jäi työttömäksi yrityksen supistaessa väkeä. Taustalla oli menetyskokemus. Työttömäksi mies ei halunnut, joten hän perusti oman yrityksen. Siimes teki hulluna töitä firmassaan kolmen vuoden ajan, muistamatta viimeisistä kuukausista mitään.

– Vaimo oli tukena, mutta hän ei pystynyt auttamaan, koska ei tunnistanut sairautta. Toukokuussa 1995 Siimes viimeisenä oljenkortenaan kirjoitti Kelan virkailijalle ja siitä alkoi tie kohti valoa.

– Kuusi vuotta olen ollut ilman lääkkeitä ja terapiaa, kirjailija kertoo.Tärkein paranemisen apuväline oli oikeanlainen terapia.

– Taipumus sairastua on edelleen olemassa, mutta olen oppinut elämään itseni kanssa eli näkemään syyt, jotka johtavat masennukseen, Siimes kertoi ja huomautti, että myös vaimo oppi taudin perheterapian ansiosta.

– Mitkään hoitojärjestelmät tai lääkkeet tai läheiset eivät paranna, ellei sitä halua itse. On pystyttävä muuttamaan itsessään asioita, jotka johtivat masennukseen. Omien pinttymien tunnustaminen ja korjaaminen ei ole helppoa. Esimerkiksi, on tajuttava että oma ahkeruus olikin työnarkomaniaa ja tunnollisuus tiukkapipoisuutta. Tai älyttävä oma taipumus narsismiin.

Kirjat auttavat ja antavat tietoa

Paranemisensa jälkeen Siimes ryhtyi kirjoittamaan masennuksesta. Ensimmäinen kirja,Vakava masennus -selviytymistarina, julkaistiin vuonna 2000. Kuudes romaani näki päivänvalon tänä vuonna. SSRI-onnenpilleri vai aikapommi on masennuksen käsikirja myös sairaan läheisille. Lisäksi Siimes on kirjoittanut kaksi fiktiivistä romaania ja kaksi luentoihinsa perustunutta teosta. Kari Siimes muistutti siitä, että masennus tunteena kuuluu jokaisen elämään, mutta sen ei pitäisi päästä muuttumaan sairaudeksi. Ongelmana on, että 38 prosenttia masentuneen lähiomaisista masentuu myös.

Omaisia auttamaan on perustettu Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomen yhdistys, Oma ry. Itä-Savon, Pohjois- Savon ja Etelä-Savon alueen aluesihteerinä toimii Marja-Leena Konttinen. Konttinen ja Siimes kulkevat yhdessä antamassa ihmisille tietoiskuja.

– Oma ry:llä ei ole yhdistyksiä, vaan järjestämme virkistystä ja koulutusta kuntaryppäittäin, kuten nyt kärkikuntien asiasta kiinnostuneille, Konttinen kertoi.

– Omaisten kuntouttaminen ja jaksaminen on meille tärkeintä. Toivomme, että he löytävät alueittain omat vertaisryhmänsä. Järjestö tukee terveyskeskusten mielenterveystyötä. Seurakuntien puolella yhteistyökumppaneina on diakoniatyö.

Oma toimii RAY:n tukemana. Konttinen on sen ainoa työntekijä. Hänet tavoittaa numerosta 040-715 7431.
Kirjailija Kari Siimes parantui masennuksesta ja auttaa nyt muita.

Maailma ei ole vain musta. Masentunut ihminen ei näe ympärillään kauneutta.

Hälytyskellot pitäisi soida

* Ikävät asiat pyörivät mielessä.
* Keskittymiskyky heikkenee radikaalisti.
* Muistihäiriöt, uudet asiat eivät kestä päässä.
* Syömishäiriöt; ahmiminen, ei syö ollenkaan.
* Vakavat unihäiriöt, ja kohta ajantajun häviäminen.
* Iso elämänmuutos, kuten aviopuolison kuolema tai lapsen syntymä voivat ajaa masennukseen.


Miten auttaa masentunutta?
*Muista, että masentunut näkee kaiken mustana. Ellet halua masentua myös itse, älä lähde leikkiin mukaan, vaan etsi kadoksissa olevia hyviä asioita masentuneen elämästä.
*Älä tuomitse. Masentunut ei kerta kaikkiaan jaksa tehdä asioita.
*Älä opeta masentunutta, hänellä on äly tallella ja kyky ajatella.
*Älä pelkää masentunutta, hän on vaaraksi vain itselleen.


Taipumus sairastua
on edelleen olemassa,
mutta olen oppinut
elämään itseni kanssa.
Kari Siimes

PÄIVI VENTO