kevyt sekajunaveturi 134, 135 1888 184 1895 185 1896 Valtionrautateiden konepaja, Helsinki 4 kpl pyörästö 2-6-0
Kun linja-ajossa huonokulkuiset C-sarjojen veturit kävivät kasvaville junille liian heikoiksi, Vr tarvitsi raskaamman, tehokkaamman ja parempikulkuisen veturityypin. 1884 suunniteltu veturisarja oli vapaasti sivusuunnassa liikuvalla yksiakselisella johtotelillä ja kolmella vetoakselilla varustettu lehtijousitettu Mogul, siinä oli kaksoiskoneisto, Stephensonin luistikoneisto ja tasoluistit. Ensimmäiset veturit tilattiin SLM:lta , sama valmistaja teki myös seuraavat erät . Jo 1888 Vr:n Helsingin konepaja oli valmistanut veturit 134 ja 135, se teki veilä 1895-96 veturit 184 ja 185. Nämä neljä saivat sarjamerkin G2. Viimeiset saman tyyppiset veturit tilattiin Dubsilta . 1942 kaikki G1,G2 ja G4 -veturit yhdistettiin sarjaan Sk1. Sk1-vetureita käytettiin eri puolilla rataverkkoa henkilö-, tavara-, seka- ja työjunissa. Ne väistyivät 1920-luvun lopulla linja-ajosta raskaaman kiskotuksen edetessä tehokkaamman vetovoiman tieltä, myöhemmin veturit palvelivat järjestely- ja työjunissa, joidenkin sivuratojen henkilö- ja sekajunissa, vaihtotöissä ja varavetureina. 134 hylättiin 1953, 135 -54, 184 -35 ja 185 -36, 135 on museoveturina Hyvinkään konepajalla.
tyyppi 1C n2 tyhjäpaino 24,4 Mp työpaino 26,6 Mp akselipaino - Mp suurin sallittu nopeus 60 km/h vetopyörien halkaisija 1,219 m tulipinta 68,3 m² työpaine 10,6 kp/cm² vesitila 4,6 m³ halkotila 5 m³ hiilitila 4,5 m³